KNI A/S-ip ileqqusuumik ataatsimeersuarnera 2022

KNI A/S ukiup nalunaarsorfiusimasup kingulliup siuliani 135 mio. koruuninik iluanaaruteqarpoq, akileraannginnermi angusat. Nioqqutinik Ikummatissanillu ingerlatsiviup namminneq iluarnaaruteqarput, Neqi A/S-ili amigartooruteqarluni.

Ukiumi nalunaarusiorfiusumi pisumi qaninnermi KNI A/S pissusissamisut ingerlaqqilernissaanut nukiit atorneqarsimapput, ukiuni arlalinni naatsorsuutitigut inississukkat pissusissamisuunngitsumik ingerlareernerata kingorna. Tamannalu iluatsippoq ukiumullu angusat aalaakkaasumik tunngaviliisuupput ingerlatsivimmik ingerlatitseqqinnissamut ineriartortitsinissamullu.

Naatsorsuutinut tunngatillugu suliat naammassipput

“Ingerlatsiviup naatsorsuuserisoq nutaaq peqatigalugu isumalluutinik annertungaatsiartunik atuisimapput misissuinernik naammassiiniarlutik aammalu ajornartorsiutaasut naatsorsuutitigut inississukkat pitsaassusaanik nakkutilliinerit, ukioq kingulleq misissorneqartut qulaajarneqarlutillu. Aammali naatsorsuutitigut inississukkani allani pissusissamisuunngitsumik ingerlasoqarsimanersoq misissuinikkut.

Naatsorsuutitigut inississukkanik ajornartorsiutaasuni torersaaneq kiisami naammassivoq, ukiumullu nalunaarusiap takutippaa naatsorsuinermi kisitsisit eqqortut takutinneqartut annerusumik nalorninartortaqaratik,” Svend Hardenberg oqarpoq.

Uninngasuutinik aaqqissuussat PWC-mit immikkut ilisimasalinniik misissorneqarpoq, tamannalu naqqiussutissanik nutaanik peqquserluttuliornerup kingunerisaanik attuumassutilinnik naqqiutissaqarsimanngillat. Tamassumalu siornatigut nassuerutigineqartut qulakkeerninnippoq, tassa peqquserlunnerit uninngasuutit aaqqissuussaata ”avataatigut” ingerlanneqarsimasut.

Ukiumut nioqqutinik uninngasuutinik naatsorsueqqissaarneq PwC peqatigalugu naammassineqarpoq, nioqqutinillu uninngasuutinik 13 mio.koruuninik nalikilliliinermik kinguneqartumik. Tamannali nalikilliliineq peqquserlunnermut attuumassuteqanngilaq. Nioqqutit uninngasuutit ukioq kingullermi iluarsiinerit 16 mio. koruuninut naatsorsuinernut ilanngunneqarsimanngillat, pitsaassusaannut misissueqqissaarnissaq ingerlanneqaqqaartussaammat. Tamannalu ingerlanneqareerpoq iluarsiinissarlu uppernarsarneqarpoq. Taamaammat uninngasuutini ataatsimut iluarsiinissaq katillugu 29 mio. koruuniulluni.

Aammattaaq PwC-ip ingerlatsiviup sanaartukkanik pigisaanik misissueqqissaarsimavoq, tamannalu ukiup kingulliup nakkutilliinerit naqqiinerillu uppernasarpaat. Tamassuma saniatigut sanaartukkanik pigisanik naatsorsuutinut 1993-i tikillugu tungaanut nalunaarsorneqarnikut misissueqqissaartoqarsimavoq. Tamannalu sanaartukkanik pigisanik ataatsimut naqqiinissamut 53 mio. koruuninik naqqiissuteqartoqarpoq, tamanna peqquserlussimanermut attuumassuteqanngillat.

Katillugu misissuinerit pitsaassutsimullu nakkutilliinerit oqaluttuarisaanermi naatsorsuinermi kisitsisit 82 mio. koruuniusuni akileraannginnermi naqqeeqqinnerit pisariallit matussuserniarlugit, naammassisimavaat. Misissuinerni pissusissamisuunngitsunik naatsorsuutitigut inississukkani nutaanik naammattuuisoqanngilaq, tamannalu ajunngitsuuvoq. Taamatuttaaq misissuinerit takutseqqimmassuk, aningaasani tigoriaannarni KNI A/S-imit pissusissamisuunngitsunik qulaajaanermi tammartoqarsimanngitsoq.

Ukioq kingulleq paasineqarpoq, ukiuni arfineq marlunni piffissami 2013/14-mit 2019/20 tikillugu akuerisaanngitsumik Ikummatissanik ingerlatsivimmiit Nioqquteqarnermut ingerlatsivimmut aammalu Neqi A/S-imut katillugu 79 mio. koruunit nuussisoqartarsimasoq. Pitsaassutsimut nakkutilliinerup kingunerisaanik paasineqarpoq, akuerisaanngitsumik katillugu 43 mio. koruunit Nioqquteqarnermut ingerlatsivimmut nuunneqarsimasut taakkualu pisiniarfinnut quersuarnullu aningaasaliissutigineqarsimasut, aammalu Neqi A/S-imut 36 mio. koruuninik nuussisoqarsimalluni, Neqi A/S-imi ingerlatsineq tapersersorniarlugu. Taakkua akuerisaanngitsumik nuussinerit KNI A/S-ip aningaasaqarneranut sunniuteqanngillat, kisiannili ingerlatsiviit ataasiakkaarlutik ukiumut angusat nalunaarsorneqarneranut ukiuni ataasiakkaani kisimi sunniuteqarsimallutik.

Sulinermut atatillugu ingerlariutsit nutaat atuutsinneqalerput nakkutilliinerillu uninngasuuteqarnermut sanaartukkanillu, taamak iliornikkullu isumannaannerusumik naatsorsuutitigut inississukkat eqqortumik nalunaarsorneqarnissaanik.

Inatsisilerituuniit misissuinerit kingunerat

Misissuinerit siunertarivaat inatsisilerituunut nalilersuisoqarnissaanut uppernarsaasoqarnissaanut, politiinut nalunaartoqassanersoq. Sulianut tunngatillugu qulaajaanissaq ajornakusuungaatsiarpoq, maannakkullu ingerlatsiviup eqqartuussissuserisuisa uppernarsaatit misissoqqissaarpaat, aalajangiinissamut tunngavissaqarluarnissaq pisinnaaniassammat. Inatsisilerituut nalilersuinerat maanna ingerlavoq, inerniliisoqariarpallu ingerlatsivik annerusumik nalunaarumaarpoq.

Naatsorsuuserinermut pisortaanikumut 5,4 mio. koruuninik KNI-mut akiliinissaanut piumasaqaateqartoqarnikuuvoq, tamanna peqquserluttuliortoqarsimaneranik allagaatinillu peqquserluttoqarsimaneranik tunuliaquteqarpoq. Tamanna eqqartuussivilersuussutigineqarpoq. Ulloq 8. juli 2022-imi eqqartuussummi, KNI piumasaqaatimigut taperserneqarpoq, ilaatigut akuerisaanngitsumik akiliutit, naatsorsuuserinermut pisortaanikup ilisimaarinnillu iliuuserisimasaanik.
Naatsorsuuserinermut pisortaanikup eqqartuussut Nunatta Eqqartuussisuuneqarfianut suliareqqitassanngortippaa.

Pigisanik nalikilliliineq

Ukioq piginnittumut nammineq aningaasaatinik nalikilliliineq immikkuullarissumik sunnertinneqarpoq, naatsorsuutitigut inississukkani ajornartorsiutitnut toqqaannartumik atassuteqanngitsunut.

Nioqquteqarnermut ingerlatsiviup aningaasaqarnera maannammut isertitanut ima paasinarsivoq, ingerlatsiviup pisiniarfiinut quersuanullu aningaasaliinissamut akilersinnaalluartutut paasinarsimavoq. Nioqquteqarnermulli ingerlatsiviup aningaasaqarnera takutippaa, ingerlatsiviup ukiumi naliginnaasumik minnerusumik iluanaaruteqassasoq. Iluanaaruteqarneq ukiuni tulliuttuni annaasaqaataasumik ineriartulertussaq, Nunatsinni illoqarfinnut annernut nuuttarneq taamatulli ingerlaannassappat. Tamanna iluanaaruteqarneq pisiniarfinni quersuarniluni naligitinneqartut iluanaarutissat nalunaarsornikunut piumasaqaataasunut akuerineqarsinnaanngillat, taamaattumillu naatsorsueriaatsimik nalillit nalikillisarnissaannut Tamanna tunngavigalugu ingerlatsiviup sanaartugaatinik pigisani 283 mio. koruuninik akileraatigani nalikilliliineq pivoq, tamanna iluanaarutini oqimaatigiinnerusumik qulakkeerinissaq anguniarlugu, ingerlatsiviullu sanaartugaatinik pigisaata nalinganik iluanaaruteqarnissamut piumasaqaatit.

Tamannalu Neqi A/S-imut aamma atuuppoq, ingerlatsiviup sanaartugaatinik pigisani 70 mio. koruuninik akileraartigani nalikilliliimmat.

KNI A/S suli suliffeqarfiuvoq pajaatsoq

Oqaluttuarisaanermi naatsorsuutit pigisanillu nalikilliliinerni naqqiinerit, piginnittumut nammineq aningaasaatit ataatsimut 341 mio. koruuninik sunnersimavaa. Taamaakkaluartoq nalikilliliinerit - KNI A/S suli suliffeqarfiuvoq patajaatsoq, suliffeqarfiup ingerlaannarnissaanut kisitsit pingaarutillit aningaasaateqarfinniit piumasaqaatinik naammassinnittoq.

”Tamanna suli sulinissatsinnut aallartilluarfiuvoq, ingammik nuuttarnermut aserfallatsaaliunissamut kinguaattoorutinut unammillernartut eqqarsaatigalugit. Suli inernerit pitsaanerusut angussallugit pisariaqartitsivugut, ingammik ukiumi aggersumi nioqquteqarnermut ingerlatsivimmut tunngatillugu, pisiniarfimmi quersuarnilu aningaasaliinissanut pisarialinnut aningaasalersornissaanut”, Jeppe Jensen oqaaseqarpoq.

KNI A/S-imi Ingerlatsiviup immikkoortortaqarfiini ataasiakkaani pisussat

KNI A/S-ip iluanaarutai 135 mio. koruuniusuni Nioqquteqarnermut ingerlatsivimmit 31 mio. koruuniupput, Ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmit iluanaarutit 112 mio. koruuniupput. Ingerlatsivinnilu amigartoorutit naatsorsuutigineqartut akileraareerluni 10 mio. koruunit, taakkunanilu Neqi A/S-imit amigartoorut 11 mio. koruuniulluni.

Nioqquteqarnermut ingerlatsivimmit ukiumut angusat 31 mio. koruuniupput, ukiup affaata siullermi sunnertisimapput, tamanna noqqaasarfimmik nutaamut ikaarsaarfimmi pipput, ulluinnarni nioqqutit pinngitsoorneqarsinnaanngitsut, kiisalu suliffeqarfissuarmi aningaasartuutit annertusinikut, pingaarnertut naatsorsuutinut suliat misissorneqarnerannut atassuteqartunut.

Nioqquteqarnermut ingerlatsivimmi iluanaarutit siunissami ajornakusoorsinnaanerat naatsorsuutigineqarpoq nuttarneq peqquttaalluni. Saniatigut Nioqquteqarnermut ingerlatsiviup pisiniarfiini quersuinilu aningaasaliinissaq annertusinissaanik pisariaqartitsisoqartoq, tamannalu iluanaaruteqarnerunissamut piumasaqaataalerluni. Siullermik ingerlatsiviup kiffartuussinermut isumaqatigiissuummik nutaamik Namminersornerullurtik Oqartussat isumaqatigiissuteqarfigaat, ukiumut 18 mio. koruuninik aningaasaliisoqartarnissaanik allannguitsumik ingerlanissaa, tamannalu nioqqutinik pilersuinissamut nunaqarfinni qulakkeerniarlugu aammalu suleriuseq iluanaarutitalimmik ingerlanneqarnissaanik qulakkeerisussaq, siunissami ingerlanneqarsinnaasoq.

Ikummatissaqarnermut ingerlatsivimmi ukiumut angusat 112 mio. koruunit ajunngitsumik sunnertisimapput atuisunut akigititanut akikilliliinermut kingusinaanermut tunngatillugu, qinersinerup kingunerisaanik upernaami 2021-imi. Nunarsuaq tamakkerlugu niuerfinni ikummatissani ukioq naallugu ineriartorneq pisinermi akigitinneqartoq aammalu tunisinermi akigititat ingerlalluarmat, inernerit angusat niuernerpalaartumik ajunngitsumik sunniuteqarmat.

Sulili ikummatissaasiviit Nunatsinni nutarsassallugit suliassaq annertuvoq, ukiunilu aggersuni ikummatissaasivinnik nutaanik aningaasaliisoqassammat timmisartoqarfissarsuit tapersersorniarlugit. Tamanna ikummatissaasivinnut ingerlatsivimmut suli annertuumik isertitaqarnissamut piumasaqaataavoq.

Neqi A/S-imut ukiumut angusat -11 mio. koruunit Namminersornerullutik Oqartussat qanimut oqaloqatiginissaannut kinguneqarsimavoq, Neqi A/S-ip siunissamut sinaakkutissat sunnersut eqqartussallugit. Aalajangerneqarpoq KNI A/S-ip nammineq aningaasaatini Neqi A/S-imi qaqeqqinnissai, Neqi A/S-illu Namminersornerullutillu Oqartussallu kiffartuussinermut isumaqatigiissummik nutaamik isumaqatigiissusiorlutik. Kiffartuussinermut isumaqatigiissutip aningaasaliissut qaffanneqarpoq ukiumut 9½-mit 13 mio. koruunimut, tamannalu ingerlatsivimmut ingerlaannarnissaanut aningaasaqarnera ajunngitsumik qulakkeerinnilluni.

KNI A/S • J.M. Jensenip Aqq. 2 • 3911 Sisimiut
T +299 86 24 44 • E info@kni.gl