1774-imiilli Kalaallit Nunaat Ataatsimoorfigalugu

Nalliuttorsiutissaqaqaaq

1774-imiilli nuna tamakkerlugu niuernermik ingerlatsivugut. Siullermik KGH-tut kingusinnerusukkullu KNI-tut. Inunnik najugaqartoqaraangat pilersortarpavut – sulilu tamanna ingerlapparput. Tamatumunnga qanga KGH-mi sulisuusimasut ullumikkullu KNI-mi sulisuusut qutsavissaraagut. Pisiniartartugut suleqatigullu ilagalugit nalliuttorsioqatigerusuppagut. Qanga inuuneq ataatsimoorfigisimasarput nalliuttorsiutigisigu, Kalaallillu Nunaat imminut pilersornerusoq suleqatigiissutigalugu.

1774

Danskit naalagaaffiata niueqatigiiffimmit Handelskompagniet-miit
1750-imi aallarnerneqarsimasumit
piginneqataassutsit tamaasa pigilerpai taamaalillutillu kunngip
peqqussutaani 1774-imi maajip
16-ianeersumi Kongelige Grønlandsk Handel – KGH pilersinneqarpoq. Ukiut marluk qaangiummata 1776-imi kunngi peqquseqqippoq ”pisinnaatitaanani
niuerneq” inerteqqutigilerlugu,
KGH-llu kisimi Kalaallit Nunaanni
niuerneq ingerlatilerpaa

1776

Sorsunnersuaq kingulleq tikillugu KGH-p Kalaallit Nunaanni niuerneq kisermaallugu ingerlappaa. Assigiimmik akit nuna tamakkerlugu atulersinneqarput piniartut tunisaannik pisinermi imaluunniit ulluinnarni pisariaqartitanik pisiniarfimmi pisigaluaraanni, KGH-lu inoqarfinnik tamanik pilersuinissaminik
pisussaatitaalerpoq. Pisanik
pisiortorneq sunniuteqarnerulersinniarlugu KGH tunitsiveqarfinnik nuna tamakkerlugu pilersitsiortorpoq – taakkuuppullu ullumikkut illoqarfiit nunaqarfiillu amerlasuut pileqqaataat. Kisermaassinerup assigiimmik akeqartitsinerata inuiaqatigiit aningaasarsiornikkut toqqissisimatippai niuernerlu aamma matoqqasuutillugu
eqartuutillugulu, nammineq niuerniaraluit taamalu aningaasarsiornikkut siuariartorsinnaaneq killilersortaramigit.

1800

1800-kkut ingerlaneranni KGH 13-inik niuerfeqalerpoq asimioqarfiit ikinngitsut KGH-mik mikisunnguanik pisiniarfeqalerlutik. Kalaallit Nunaata nunasiaanerata pileqqaarnerani kalaallit tunisassiaat qallunaallu
nioqqutaat paarlaasseqatigiinnikkut pisiarineqartarput. 1801-imiit 1967-ip tungaanut KGH-p Kalaallit Nunaanni aningaasaqarneq kalaallit aningaasaat pisiniarfinni atorneqarsinnaasut atorlugit
ingerlappaa.

1920

1920-p kingorna kalaallit aalisartui amerliartuinnartunik
motoorilinnik aalisariutitaartulerput KGH-lu illoqarfinni aalisakkerivinnik
pilersitsivoq. Ukiut qulikkaat arlaqanngitsut ingerlanerini qaannamit puisinniarneq aalisarnerup kalaallit ilaqutariivini aningaasarsiorfittut taarserpaat.

1940

Danmarkip tigusaanerata kingunerisaanik Kalaallit Nunaat pilersorneeruppoq KGH Danmarkimiit pilersorneerummat. Taarsiullugu USA niueqatigineqalerpoq orsugissap aalisakkallu akilersugaannik. Ukiuni
tallimani kalaallit arlalissuit Danmarkip avataanik niueqateqarnermik misilittagaqalerput. Innuttaasut nioqqutissanik nutaanik pisisinnaalerput – sorsunnerullu
kingorna nioqqutissanik nutaanik
piumasaqarneq namminersortullu suliniutaat siaruariartuinnarput.

1948

KGH Aasianni siullerpaamik ikummatissanut
ikummatissaasiviliorpoq.
1949-milu Qaqortoq, Nuuk Sisimiullu malinnaapput. 1950-imi Paamiut, Qeqertarsuaq, Upernavik Thuletoqarlu
(Uummannaq) ikummatissaasivittaarput.
Aamma 1950-imi DGO,
Det Grønlandske Olieaktieselskab, maannakkut Polaroil KGH-p ataani
pilersinneqarpoq Kangerluarsorutsimi
ikummatissanik avataaniit eqqussukkanik toqqorsiveqalerluni. Polaroil
Namminersorlutillu Oqartussat
isumaqatigiissusiorput ikummatissanik imerpalasunik pilersuisussaatitaanermik
imalimmik.

1950

Naalagaaffiup kisermaassisuunera atorunnaarsinneqarpoq.
Tamatuma kingorna
KGH Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmut atanngitsumik ingerlanneqalerpoq. Aamma ukioq taanna Polaroil KGH-p
ilagilerpaa. Ukiullu ingerlanerini suliffeqarfiit allat pilersinneqarput, taakkununnga
ilaallutik Air Greenland, Royal Greenland, Tusass aamma Royal Arctic Line.

1951

KGH-p Kalaallit Nunaanni niuerneq kisermaakkallarmagu annertuukkaarlugit niuerneq ullumikkutut nalunngisarput
tunngavissaqarsimanngilaq. Kisermaassinerulli 1951-imi atorunnaarsinneratigut
amerlanaarlugit niuersinnaaneq annikikkaluamik pisinnaalerpoq, siornatigut kisermaassilluni
nioqqutigineqarsimasut soorlu
cigaretsit, imigassat kimittuut, immiaaqqat assigisaallu pisiarineqarsinnaalermata.
Ullumikkut KNI Engros nioqqutissanik suugaluartunilluunniit tuniniaavoq nunalu tamakkerlugu immiaaqqanik imeruersaatinillu kulsyrelinnik tuniniaaneq isumaqatigiissuteqarfigalugu.

1960

KGH-p pisiniarfik nammineq tigooraavik siulleq Nuummi ammarpaa, kingorna SB-mik naalisarneqartalersoq. Nutaajuvoq pissanganarlunilu ingerlaannarlu nuannarineqalerluni.

1967

Ukiut 150-it sinnerlugit kalaallit
aningaasaat pioreersut KGH-p
atorunnaarsippai. Juulip aallaqqaataaniit danskit aningaasaat atorneqalerput. Danskit aningaaserivii kattullutik Kalaallit Nunaanni immikkoortoqarfiliorput.

1973

Ukiut 200-it missaanni Københavnimi Nordatlantens Bryggemeereerluni kalaallit umiarsualiviat Aalborgimi umiarsualivimmut nutaamut
nuunneqarpoq. Nassiussuinerlu
ajornaallisarniarlugu umiarsuit nutaat unit-loadit pisiarineqarput 60-inillu umiarsualerisunik atorfinitsitsisoqarluni. 2022-mi kalaallit umiarsualiviat Aarhusimut nuuppoq.

1979

70,1 %-imik amerlanerussuteqarluni
Namminersornerulluni Oqartussaaneq maajip aallaqqaataani atulersinneqarpoq.

1985

KGH-p aalisakkanik tunisassiornera immikkoortinneqarpoq Royal Greenlandilu suliffeqarfittut namminersortutut Namminersornerullutik
Oqartussanit pigineqartoq
pilersinneqarluni.

1986

KGH Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq taaguuserlugu Kalaallit Niuerfiat, KNI.

1993

KNI aktieselskabinut arlalinnut
nammineersunut agguarneqarpoq, assersuutigalugu Royal Arctic Line, pisiniarfinnullu Pisiffimmut Pilersuisumullu. 1997-imi Namminersornerullutik Oqartussat aalajangerput
nassiussanik inunnillu assartuineq allakkeriveqarnerlu ingerlatseqatigiiffinnut allanut nuunneqassasut. 2001-imi Pisiffik namminersortunit
tiguneqarpoq KNI-llu Pisiffiup
pisiniarfiutai Nanortalimmi, Narsami, Paamiuni Qasigiannguanilu tiguai.
Tamatuma saniatigut akitsuuteqanngitsunik Kangerlussuarmi pisiniarfik
KNI-p ingerlappaa.

2002

Pilersuisup akitsuuteqanngitsunik pisiniarfiit nunanut allanut timmisartunut mittarfinniittut Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu tiguai.

2005

Januaarip aallaqqaataat aallarnerfigalugu KNI-ip Narsami toqoraaviup ingerlannera ingerlatilerpaa. Taamaasilluni Neqi A/S KNI-p ataani piginneqatigiiffittut pilersinneqarluni.

2010

KNI-p Polaroilip allaffeqarfii Sisimiuni qullersaqarfimminut nuuppai. Nuussinerup siunertarai siulersuisut, allaffissornerup teknikkullu piginnaasat illoqarfimmi ataatsimi katersornissaat.

2012

Pisisa.gl maajip aallaqqaataani pilersinneqarpoq. Siunertaavoq pisisartut inoqarfinni minnerusuniittut periarfississallugit nioqqutissanik amerlanerusunik
assigiinngisitaarnerusunillu
pisinissaannut, aammalu pisiniarfiit toqqorsivii annerulersikkumallugit.
Pisisa.gl-imi soorlu pisiarineqarsinnaapput pequtit igaffimmilu atortut sumiiffimmi pisiniarfiup piginngisai.

2016

Meqqusaalik – KNI-p nammineq
atisanut aterititaa pilersinneqarpoq. Uummannami niuertoq Elisa Petersen siunnersuuteqarpoq Pilersuisoq
nammineq qaatiguunik Kalaallit
Nunaanni pinngortitamut naleqquttunik atisaliortalissasoq. Tamanna Meqqusaallip aallaqqaatigaa, tamannalu
Sisimiuni KNI-p sullissivianiit
maannakkut ineriartortinneqarpoq.

2017

Mamarisavut pilersinneqarpoq ulluinnarni peqqinnarnerusumik igasalernissamik isumasiorffittut. Ukioq kaajallallugu nerisassat pisinnaasavut aallaaviupput.
Ilitsersuutit Pilersuisup pisiassaataanit inuilllu namminneq pisarisinnaasaannik akuugaapput.

2018

Pilersuisoq ersarinnerulersikkusullugu
kalaalerpalunnerulersikkusullugulu nutaamik pisiniarfimmik ilusiliisoqarpoq. Tamannalu pisisartunit ilassilluarneqarsimavoq 2020-milu Pilersuisoq nunat tamat akornanni marlunnik nersornaatisivoq: Red Dot aamma Moebius Award.

2019

Pilersuisup nammineq atortussanik tunisassiai ataatsimut katillugit ateqarput
KNI Design, angerlarsimaffinnullu
atortussiaallutik, kalaallit kulturiannik oqaluttuarisaanerannillu tunngavillit. KNI Design Sisimiuni kiffartuussivimmiippoq.

2024

KNI 250-iliilluni nalliuttorsiorpoq
nukissiuutinik ulluinnarnilu pisiassanik pilersuisutut. Nunasiaqarnermi kisermaassisutut Kalaallit Nunaanni niuernermi KGH-llu tunitsivinnik pilersitsiortornerani maannakkumut nunassitsiternernut ilusileeqataasimavoq,
maannalu Namminersorlutik
Oqartussanik pigineqartutut pilersuinermik ingerlatsivittut ulluinnarnik qulakkeerivittut imminut pilersornerunermut
piujuaannartitsisutut Kalaallit
Nunaanni sulliviuvoq.

Herbert Ø, Qeqertarsuaq, 1930. Orsoq nappartanut immiullugu naqittaanneqartarpoq, kingornalu uullugu uulialiarineqarluni aqquserngit qulliinut ikummatissanngorlugu.

KGH-p niuertuisa pisiat akiinut allattorsimaffiat, 1882. Taamani niuertup nannup amia pitsaaneq, prima, ukiumi pisaq kukii atasut 40 kr.-ilertartsimavaa. Illua-tungaani qoorortooq 23 kr.-eqarsimavoq.

Nanortallup pisiniarfia 1933. Pisineq tunisinerlu nerriviusakkut ingerlanneqartarput, aamma akiligassarsisoqarsinnaajuaannangajappoq.

Tigooraaginnarluni pisiniarfik (SB) 1961-imi Nuummi ammarneqarpoq Kalaallillu Nunaanni pisiniarfissuit siullersaralugu.

Tigooraaginnarluni pisiniarfik (SB) 1961-imi Nuummi ammarneqarpoq Kalaallillu Nunaanni pisiniarfissuit siullersaralugu.

Qasigiannguani pisiniarfimmik quersualimmik 1960-ikkut qeqqanni ammaasoqarpoq.

KNI nammineq pigisaminik pisiniarfimmik ilusiliivoq. Toqqammaviupput qisuk tungujortumik qalipaatilik, kalaallit ilisarnaataat, pisinianik assit ulluinnarnilu inuunerat.

KNI nammineq pigisaminik pisiniarfimmik ilusiliivoq. Toqqammaviupput qisuk tungujortumik qalipaatilik, kalaallit ilisarnaataat, pisinianik assit ulluinnarnilu inuunerat.

Nanoq ataaseq marlunngortoq

Issittup kunngia

Nannup nukittussutsini, naleqqussarsinnaanini ajornartorsiuteqaraluarlunilu sapiliuissutsini ilisarnaatigai. Taamaattumik asuliinnaanngilaq KGH KNI-lu ukiuni 250-ini malittariuarsimammagit.

Kalaallit Nunaata ilisarnaataa

1600-kkunnili issittup nanua kunngip pigisaani, sakkuini sakkuisalu naqissutaanni ilisarnaatitut atorneqartarsimavoq. Kingusinnerusukkullu Namminersornerullutik Oqartussat ilisarnaatigilerpaat.

Aningaasani ilisarnaatitut

1967 tikillugu nanoq aningaasani KGH-mi niuernermi atorneqartartuni assiliartaaasarpoq.

Qaasuitsup ulloriaa aqqutissiuivoq

Kingusinnerusukkut ilisarnaat nutaaliaanerusoq ilusilerneqassaaq naqinnerit pingasut KGH nanorlu Qaasuitsup Ulloriaanik taarserneqassapput. Qaasuitsup Ulloriaa ukiuni tuusintilikkaani sumiissusersiornermi atorneqartarpoq.

Siunissaq ataatsimoornerlu

1986-imi kunngip nanuutaa nammineq pigiliupparput Namminersornerullutik Oqartussat KGH tigullugu KNI-nngortimmassuk. Ilisarnaatitoqqat ataatsimut katigullugit ataasiinnanngortinneqarput. Nanoq ataaseq marlunngorpoq: Qaasuitsup Ulloriaa qaammarissoq, aqqutissanik nutaanik tikkuussisoq suleqatigiinnerunissamik niuernerup nunallu ataatsimoorussineranik.

Maani najugaqartut tamaasa sullippavut

KNI ullumikkut suliffeqarfiuvoq nutaaliaasoq Kalaallit Nunaat tamakkerlugu siammarsimasoq. Ullut tamaasa suleqatitta nioqqutissanik nukissamillu pilersorpaatigut. Aamma sumiifinni assigiinngitsuni nerisassalerinermik, nutaanik pitsaasunik issittumilu ulluinnatsinnut naleqquttunik atisassanik ilusilersuinermik suliaqarput. Kikkut tamarmik tunuliaqutitik pisinnaasatillu assigiinngitsut tunngavigalugit suleqataapput. Ilaat sivisuumik maaniissimapput, allat sivikinnerusumik. Suleqatittali tamarmik suleqataalluarneq ataatsimoorfigaat, tamatta Kalaallit Nunaanniittugut sullilluta.

Siunissaq ataatsimoorullugu

Ukiuni 250-ini pisoqarsimaqaaq, aammali takusinnaavarput nunarput sukkasuumik tunngavimmigullu siornagornit sukkanerusumik allanngoriartortoq. Suliniarnissamut piumassuseqalersitsivoq aammali KNI-p piorsarnissaanut pitsaanerusunngortinnissaanullu periarfissiilluni. Tamannalu aalajangiisuulluinnassaaq siunissami avungangaatsiaq eqqarsarnissamut, tamatigoortumik aaqqissuussinermut nunalu tamakkerlugu suleqatigiinnermut. Taamaattumik aamma inuit peqqissusiannut pinngortitallu minguinnerunissaanut suleqataaniarpugut. Aammalu kalaallisut tunisassiatsigut nalitsinni pisunut sunneeqataarusuppugut, ataatsimoorluta siunissarput imminut pilersornerusoq tamatsinnut pilersinniarlugu. Tassalu ataatsimoorneq tamanna nunatta ineriartuutigisimasaa tamannalu ingerlattuarutsigu Kalaallit Nunaat imminut pilersornerusoq kikkunnut tamanut pilersikkiartorsinnaavarput.

Najoqqutassatut atuakkamut aqqut qaninneq

Atuagaq najoqqutassaq angerlarsimaffinni skærminnut toqqoruk qaqugukkulluunniit atoriaannanngorlugu.

1. Toornerit pingasut talerpiani teqeqqumiittut tuukkit