Sulisugut naapikkit

Kalaallit Nunaanni suliffeqarfiit annertaannut ilaagatta nuna tamakkerlugu suliassat suliarisarpavut – pingaartumik illoqarfiit pingaarnersaata avataani. Taamaattumik suliffiit assigiinngitsorpassuit nukissiornermi, niuernermi allaffissornermilu neqeroorutigisinnaavagut. Aamma taamaattumik suleqatitta ulluinnarni suliaat assigiinngitsorpassuupput. Ilaat allaffimmiuupput, allallu ukioq kaajallallugu silami sulisarlutik. Ilaat illoqarfinni anginerni sulerusunnerupput, allat inoqarfiit ikinnerusunik inullit suliffigisallugit iluarnerutikkaat. Suna tamarmi KNI-mi ajornanngilaq.

Illoqarfiit anginerit avataanni qaffakkiartorit
Nunap sukutsitaani sumiluunniit suligaluaraanni ilinniaqqinnissamut qaffakkiartornissamullu periarfissaqartuaannarpoq. Suliffiummi iluani suleqatitta suliamik ilinniagaqarnissaat pingaartitaraarput, taamaalillutik suliatsinnik assigiinngeqisunik naammassinnissinnaalersillugit. Taamaattumik pikkorissarnerit, ilinniarnermi sulianik misiliinerit, suliamik ilinniarnerit ilinniaqqinnerillu suleqatitsinnut neqeroorutigaavut.

Amerlanernut inissaqartitsiuarpugut
Quppernermi maani ataavartumik suliffinnut sulisussarsiortussaavugut, illilli nammineq suliffissarsiornissannut suliffimmiluunniit misileerusullutit qinnuteqarnissannut tikilluaqqusaajuarputit.

Piginnaaneqarpiit?
KNI-mi tamarmi qaqugukkulluunniit 70-90-nik suliffinnik misiliisuuteqartuarpugut, taamaakkatta nuna tamakkerlugu suliffinnik misiligaaviit anginersaraatigut. Uagullu piginnaanilinnik nutaanik ujaasiuaannarpugut. Quppernermi maani suleqatitta ilaat takusinnaavatit, KNI-milu suliffeqarneq qanoq igineraat paasisaqarfigalugu.

Aqqalu-Inuuteq naapiguk

“Soqutigisara suliffigilerpara”.

Aqqalu-Inuutip assiliinermut soqutiginninnera ukiut 13-it matuma siorna efterskolernerata nalaani aallartippoq. Taamanimi fagini nammineq toqqagassani ‘medie’ toqqarpaa. Misigisanilu eqqaamavaa. Aallutani nuannarilluinnarpaa.

Aatsaalli ukiut pingasut qaangiummata soqutigisarilikkani iliuuseqarfigaa, tassa MERX I-imi Niuernermik Ilinniarfimmi ilinniarnermini. Siullerpaamimmi nammineq assiliivittaarpoq.

Atuaruk

Rosalia ilisaritillugu

Rosalia niuertuuvoq, suliffimmik aqutsisuulluni sisamanillu meeraqarluni

Rosalia Korneliussen 34-nik ukioqarpoq Tunumi nunaqarfimmi alianaatsumi Tiilerilaami ullumikkut niuertuuffigisamini inunngorlunilu perorsimalluni. Nunaqarfimminut atalluinnarpoq – inuinut tassani najugalinnut Sermillillu kangerlussuani nunaqarfiup inissimmavianut.

Rosalia pisiniarfimmiusut TNI-mi – Qaqortumi Niuernermik Ilinniarfimmi – naammassisimavoq, ilinniarnerminullu atatillugu Tasiilami Pilersuisumi sungiusaatigalugu 2012-imiit 2016-imut sulisimalluni.

”Soorunami piffinni allani sulisareerpunga sulininnut ilaammat, aamma allamik misilitaqarnissaq pissanganartikkakku. Kisianni maani angerlarsimasutuut misigineruvunga. Massuma eqqissinassusia inuillu ilisarisimaqatigiinnerat uannut nuannaalersitsisarput. Meeqqamalu inuppassuaqanngitsumi inuit tamarmik imminnut ilisarisimaffianni pinngortitamilu avatangiisitsinni peroriartornissaat pitsaasutut malugisimavara.”

”Niuertutut sulineq angisuumik akisussaaffiliivoq, nunaqarfimmimi niuertoq amerlasuunik pisussaaffeqarpoq suut tamarmik iluatsissappata pisinnaasariaqakkaminik. Ilaannikkut ingasalaarsinnaasaraluarpoq, inuttulli suliffimmi ajornartorsiutaasinnaasunik ajugaaffiginnissinnaaneq iluareqaara. Isumaqarpunga pingaaruteqarluinnartumik suliffeqarlunga.”

Uannut pingaartuuvoq suliffeqarluni pitsaap tungaanut allannguisinnaaneq. Ilutigalugu meeqqannut, Mathiarsimut uannullu sinaakkutissat pitsaanerpaat pilersikkusuppakka.
Tamakkulu nunaqarfimmi maani inissisimaffianilu asasanni pisinnaanerpaavakka. Taamaattumik KNI-mi sulinissara qinerpara.

Nikolaj Svendsen naapiguk

“Aqerluusaannarsornerup nalaaneersuuvunga”.

14-inik ukioqartunga Kangersuatsiami niuertorutsip KGH-p pisiniarfiani ulloq 1. april 1967 misilinneqarlunga atorfinitsippaanga. Ullut tallimat qaangiutiinnartut pisiniarfimmi sulilivippunga – maannakkut ukiut 56-it ingerlareersut suli KNI-mi atorfeqarpunga.  Oqarsinnaavunga, suliffeqarfinni allani sulerusulernikuunngisaannarpunga.

Kangersuatsiami pisiniarfik taamani pisiassanik nammineq tigooraalluni pisiniarfiunngilaq kisianni pisiniartitsiviup saanut qeqqilluni pisiassanik tikkuartuisoqartarpoq, nioqqutissallu tikki tipigissut tamarmik naamaneqarsinnaallutik. Kaffet, paarnarsuit qaqortut, tupat, qisuit allunaasallu – aah, tipigersuaq.  Pisiniat pisiassaminnik tikkuartuisarput pisiassaallu uagut isaassortarpavut.  Ameerniutaat aamma pisiarisarpavut. Sunannguaq tamarmi aqerluusamik allattoqqissaarneqartarpoq. Taamaattumiguna oqartartunga: Uanga saviminernik sakkoqarnerup nalaaneersuunngilanga – uanga aqerluusaannarsornerup nalaaneersuuvunga.

 

Atuaruk
Sulinera nuannariuaannarnikuuara sulerusussuttuaannarlungalu kiisalu nukissamik aallerfigisarlugu,
aamma akisussaaffeqarneq sunniuteqarsinnaanerlu nuannariuaannarnikuuakka.

Najoqqutassatut atuakkamut aqqut qaninneq

Atuagaq najoqqutassaq angerlarsimaffinni skærminnut toqqoruk qaqugukkulluunniit atoriaannanngorlugu.

1. Toornerit pingasut talerpiani teqeqqumiittut tuukkit

2. ”Føj til startskærm” tooruk

Startskærminnut ilannguguk

Najoqqutassatut atuakkamut aqqut qaninneq

Atuagaq najoqqutassaq angerlarsimaffinni skærminnut toqqoruk qaqugukkulluunniit atoriaannanngorlugu.

1. Skærmivit naqqani tooruk

2. "Føj til hjemmeskærm” tooruk

Angerlarsimaffinni skærminnut ilannguguk