Aallartinnera

Qallunaat naalagaaffiata niuertuniit (Handelskompagniet) aktiat 1750-imi pilersinneqarsimasut tiguaat, ullormilu 16. maj 1774 kunngikkormiut aalajangigaannik Den Kongelige Grønlandske Handel pilersinneqarpoq – KGH pinngorpoq. Ukiut marluk qaangiummata 1776-imi kunngikkormiunit peqqussutigineqarpoq niuernerit akuerisaanngitsut tamarmik inerteqqutaalissasut, KGH-llu Kalaallit Nunaanni niuerneq tamaat kisermaatilerpaa.

1776 - 1950: Kisermaassinerup nalaa

Sorsunnersuup kingulliup tungaanut KGH-p nunatsinni niuerneq kisermaappaa. Piniartut tuniniagaasa akii nioqqutissanillu tuniniaanermi akit nuna tamakkerlugu assigiilersinneqarput, KGH-lu nunatsinni inoqarfiusuni tamani pilersuisussaatitaalerpoq. Pisanik pisiniarneq pitsanngorsarniarlugu KGH tunitsivinnik ataqatigiiaanik nunatsinni tamani pilersitsivoq – ullumikkut illoqarfiit nunaqarfiillu nalunngisatta aallarniutaat. Kisermaassinerup planøkonomiia, tassa inuussutissarsiornerup qullersanit pigineqarnera, innuttaasunut isumannanngitsumik aningaasaqartitsivoq, aammali systemimik matoqqasumik qeratasumillu pilersitsivoq, tassami niuernermi kiffaanngissuseq ilaanngilaq, naggataatigullu nunatsinni aningaasaqarnerup ineriartornissaanut killilersuilluni.

Niuertarfinnik attaveqaqatigiittarfiit pilersinneqarput

1800-kkut ingerlaneranni KGH niuertoqarfeqarfinnik niuertoqarfiusuni 13-ini pilersitsivoq, niuersinnaanermillu akuerisat KGH-p pisiniarfeeraanik ammaallutik. Kalaallit Nunaata piffissami siullermi nunasiaataanerani kalaallit tunisassiaannik pisiniarneq qallunaallu nioqqutissiaannik tuniniaaneq paarlaaqatigiinnikkut pisarpoq. Piffissami 1801-1967 KGH-p kreditsedlerinik taasanik (kalaallit aningaasaataat) sumiiffinni assigiinngitsuni niuertarfinni atuutilersitsivoq.

1920-kkut

1920-kkut kingorna Kalaallit imarsiortut amerlaneruleraluttuinnartut aalisariutinik motoorersortunik pitaartorput, KGH-lu aalisakkanik suliffissuarnik illoqarfinni pilersitsivoq. Ukiullu qulikkuutaat arlaqanngitsut ingerlaneranni aalisarneq ilaqutariippassuarnut pingaarnertut inuussutissarsiutaalerpoq, siusinnerusukkut qaannamik puisinniarneq pingaarnertut inuussutissarsiutaanikuulluni.

1940 - 1945: Pissutsit nutaat

Danmarkip Nunatsinnut tiguaanera nunatta pilersorneqarnermigut ajornartorsiulerneranik kinguneqarpoq, KGH-mi Danmarkimiit pilersorneqarsinnaajunnaarami. Taarsiullugu USA niueqatigineqalerpoq, aalisarneq aamma orsugiak aningaasaliisoralugit. Ukiut tallimat taakku Nunatsinnut namminersornikkut misilittaaffiulluarput, soorlu Danmarkip avataani niuernikkut. Innuttaasut nioqqutissanut nutaanut ilaatigut ilisaritinneqarput– sorsunnersuullu kingorna nioqqutinik amerlanerusunik namminersorlunilu iliuuseqarsinnaanerup tungaatigut piumasaqarnerulernermik tamanna kinguneqarpoq.

Polaroilip aallartinnera

1949-mi KGH-p ikummatissaasivik siullerpaaq Aasianni pilersippaa. 1950-imilu Qaqortumi, Nuummi Sisimiunilu tullii pilersinneqarput. Paamiuni, Qeqertarsuarmi, Upernavimmi Thulemilu (Uummannaq) ikummatissaasiviit pilersinneqarlutik. 1950-imi DGO Det Grønlandske Olieaktieselskab, maanna Polaroil, KGH-mit pilersinneqarpoq Kangerluarsorutsimilu eqqussuinermi toqqorsivik pilersinneqarluni. Polaroili Namminersorlutik Oqartussat KNI-llu sullissinissamik isumaqatigiissutaat aallaavigalugu Nunatsinni orsussamik pilersuisussaatitaavoq.

Naalagaaffiup kisermaassinera atorunnaarsinneqarpoq

Taassuma kingorna KGH Kalaallit Nunaannut Ministereqarfimmiit aqunneqalerpoq. Ukiumi tassani Polaroil KGH-mut aamma ilaalerpoq. Ukiuni tulliuttuni ingerlatsiviit allat, soorlu Air Greenland, Royal Greenland, Tusass aamma Royal Arctic Line, immikkoortiterneqarput.

1951 kingornalu
KNI Engros

KGH Nunatsinni niuernermik kisermaassigallarami engrosimik tuniniaanissaq (annertuukkuutarlugit nioqquteqarneq) ullumikkutut ilisimasatsituulli tunngavissaqanngilaq. 1951-imi niuernermik kisermaassinerup atorunnaarsinneqarnerata kingorna engrosimik niuerneq aallartisarpoq, annertunerusumillu kisermaassilluni nioqqutit, soorlu tupat, immiaaqqat assigisaallu, tuniniarneqarlutik. KNI Engros ullumikkut nioqqutissanik sunilluunniit tuniniaasuuvoq nunarpullu tamakkerlugu immiaaqqanik imigassanillu kulsyretalinnik nassiussisinnaasutut isumaqatigiissuteqarpoq.

KGH-p Nuummi niuertarfik siullerpaaq pilersippaa, tassa niuertarfik nammineq tigooqqaavik, kingusinnerusukkut SB butikkimik naalisarneqartalersoq. Nutaarsiassaq pissanganartoq, ingerlaannarlu iluatsilluartoq.

Ukiut 150-it qaangiuttullu KGH-p aningaasat pisiniutissat saqqummersittarunnaarpai. 1. juli aallarnerfigalugu qallunaat aningaasaataat atuutilerput. Qallunaat aningaaserivii ataatsimoorlutik immikkoortortaqarfinnik Nunatsinni pilersitsipput.

Ukiut 250-it missaanni Grønlandshavnen Nordatlantens Bryggemi Københavnimiittumi inissisimasinnarluni Aalborgimut umiarsualivimmut atortorissaarutigut nutaarsuarnut nuuppoq. Nassiussisarneq pitsanngorsarniarlugu umiarsuarnik ilivitsukkaanik nassiussanik useqarsinnaasunik pisisoqarpoq taamatullu assartugalerisunik 60-inik atorfinitsitsisoqarluni. 2022-mi Grønlandshavni Århusimut nuunneqarpoq.

Qinersisoqarmat 70,1 %-it amerlanerussuteqarlutik Namminersornerullutik Oqartussat eqqunneqarnissaat 1. maj akuerivaat.

KGH-p aalisarnermi ingerlataat immikkoortiterneqarput, Royal Greenlandilu ingerlatsivittut namminersortutut Namminersornerullutik Oqartussanit pigineqartumik pilersinneqarpoq.

KGH Namminersornerullutik Oqartussanit tiguneqarpoq Kalaallit Niuerfiattullu (KNI, Grønlands Handel) atserneqarluni.

Pisiffik pilersinneqarpoq

Pisiffik illoqarfinni annerni kisimi pisiniarfeqarpoq, taamaattumillu unammilleqatigiinnissamut malitassat nalinginnaasut atorlugit ingerlanneqarsinnaalluni. Pilersuisulli suliassaraa illoqarfiit nunaqarfiillu avinngarusimasumiittut iluanaarfikinnerusullu ingerlatissallugit. KNI-p Pisiffik Dagrofamut 2001-imi tunivaa.

Neqi

Neqi Narsami uumasunik toqoraavittut pilersinneqarpoq. Neqip siunertaraa kujataani nunaatillit nioqqutaannik pisiortorneq, suliarinninneq nioqquteqarnerlu.

Pilersuisup akileraaruteqanngitsumik pisiniarfiit Duty Free, Kangerlussuarmi Narsarsuarmilu inissisimasut tiguai.

Polaroil Sisimiunut nuunneqarpoq

KNI-p Polaroilimi allaffissornikkut ingerlatsivitsik Maniitsumiit Sisimiunut nuuppaa. Nuunnerup siunertaraa aqutsinerup, allaffissornerup teknikkikkullu piginnaasat illoqarfimmi ataatsimi ataatsimoortinnissaat, tassa Sisimiuni Kiffartuussivitsinni.

Pisisa.gl 1. maj pilersinneqarpoq

Tassani siunertarineqarpoq pisisartut sumiiffinni minnerusuni najugallit nioqqutissanik amerlanerusunik toqqagassaqarnissaat, pisiniarfiillu quersuisa inissaqartinnerunissaat. Pisisa.gl-imi pequtit igaffimmullu atortut ilaatigut pisiarineqarsinnaapput, sumiiffigisami pisiarineqarsinnaanngitsut.

Meqqusaalik – KNI-p nammineq atisaliai

Uummannami niuertup, Elisa Petersenip, siunnersuutigaa Pilersuisoq nammineerluni atisanik oqortunik nunatsinnut naleqqussakkanik sanasalissasoq. Siunnersuutip taassuma Meqqusaallip aallarniutigivaa, ullumikkullu KNI-p Kiffartuussivianit Meqqusaalik ineriartortinneqarpoq.

Mamarisavut

Mamarisavut.gl ulluinnarni peqqinnarnerulaartunik nerisassiornissamut isumassarsiorfissatut pilersinneqarpoq. Ulluinnarput ukiorlu kaajallallugu nerisassat pisallu pisinnaasagut aallaaviullutik. Nerisassiornermik ilitsersuutit Pilersuisumi toqqagassanit pisisartullu namminneq pisaannit katitigaapput.

Pilersuisup nammineerluni kusanartunik atortussaliai ataatsimoortinneqarput KNI Designimillu atserneqarlutik. KNI Design tassaapput angerlarsimaffimmi ulluinnarmilu kusassaatit, kulturerput oqaluttuarisaanerpullu aallaaviullutik. KNI Design Sisimiuni Kiffartuussivitsinnit ingerlanneqarpoq.

Pilersuisup nammineerluni kusanartunik atortussaliai ataatsimoortinneqarput KNI Designimillu atserneqarlutik. KNI Design tassaapput angerlarsimaffimmi ulluinnarmilu kusassaatit, kulturerput oqaluttuarisaanerpullu aallaaviullutik. KNI Design Sisimiuni Kiffartuussivitsinnit ingerlanneqarpoq.